Olemme varmasti kaikki kokeneet omassa elämässämme sen, miten musiikki vaikuttaa mielialaamme tai tunteisiimme, tyynnyttää, ilahduttaa tai saa riehakkaaseen tunnelmaan. 2000-luvulla sen vaikutuksia aivoihin on tutkittu paljon ja on todettu, että ne eivät rajoitu vain tuntemuksiin, vaan melodia todella saa aikaan solutasolla ja aivojen välittäjäaineissa tapahtuvia muutoksia. Musiikkiin voi jo suhtautua kuin varteenotettavaan lääkkeeseen.

Musiikki aktivoi aivoja ja sydäntä

Tieteellisissä tutkimuksissa ja niiden yhteydessä tehdyissä aivokuvauksissa on pystytty toteamaan, että musiikilla ja juuri sillä kunkin henkilön mielimusiikilla on hermosolujen toimintaa kiihdyttävä vaikutus useilla aivojen osa-alueilla. Erityisen voimakas on vaikutus niillä aivojen alueilla, jotka säätelevät liikettä, vireyttä, tunteita, huomiokykyä, käsitteellistä ajattelua ja muistia. Olemme varmasti jokainen huomanneet, miten rytmi nostaa tunnelmaa, synnyttää muistoja tai pistän jalan vipattamaan.

Musiikin voimakasta vaikutusta on jo alettu käyttää hyväksi aivoinfarktin sairastaneiden toipumisen ja kuntoutumisen tukena. Etenkin kielellisten taitojen ja hahmottamiskyvyn on katsottu hyötyvän siitä, että potilas kuuntelee säännöllisesti itselleen mielestä melodiaa. Aikaisemmin sen hyödyn katsottiin liittyvän siitä saatavaan mielihyvään ja sitä pidettiin hyvänä ajankuluna, joka parantaa potilaan mielialaa. Nyt tiedetään, että itse musiikki on kuin lääkettä aivoille.

Musiikki toimii kuitenkin myös vähemmän dramaattisten tilanteissa lisäämällä dopamiinin eli mielihyvähormonin eritystä. Näin myös terveiden henkilöiden hyvinvoinnin kokemus lisääntyy, mutta erityinen hyöty on havaittavissa kiputilojen ja ahdistuksen yhteydessä, kun aine auttaa potilasta rentoutumaan. Kroonisen kivun hoidossa musiikilla voidaan saavuttaa erittäin hyviä tuloksia.

Liiallinen musiikin – etenkin rytmikkään ja kovaäänisen musiikin – tarjonta saattaa saada elimistön ylikierroksille aktivoimalla sekä aivoja että sydäntä enemmän kuin olisi hyvästä. Olemme ehkä kaikki joskus huomanneet, että musiikki tekee levottomaksi ja alkaa lopulta hermostuttaa. Tätä tunnetta kannattaa kuunnella ja suojata itseään liialliselta musiikkiärsykkeeltä, sillä se johtaa stressin kaltaiseen taistele tai pakene -tilaan.

Sydämelle ja verenkiertoelimistölle musiikki on kuitenkin sopivasti nautittuna ehdottoman terveellistä, sillä se laajentaa verisuonia. Musiikki myös laittaa useimmat meistä edes jonkin verran liikkumaan, mikä parantaa ääreisosien verenkiertoa. Rytmikäs ja iskevä musiikki myös laukaisee adrenaliinin erityksen ja tihentää näin niin sydämen lyöntitiheyttä kuin hengitystä.

Rauhallinen musiikki taas vastaavasti alentaa sydämen lyöntitiheyttä ja vaikuttaa tyynnyttävästi mieleen ja kehoon. Tämä ilmiö on tuutulauluista tuttu, mutta rauhallisen musiikin kuuntelu toimii myös aikuisille ihmisellä iltarutiinien osana ja helpottaa nukahtamista.

Yhteys omaan tunne-elämään saattaa löytyä musiikin kautta

Erityisen suuret vaikutukset musiikilla on mielenterveyteen. Musiikkia on jo pitkään käytetty terapian apuvälineenä ja musiikkiterapian on koettu olevan kuvataideterapian tavoin tehokasta etenkin lapsipotilailla, joilla vielä ei valmiuksia sanalliseen terapiatyöskentelyyn. Musiikki avaa aivoissa yhteyksiä tietoisuuden ja tunnekokemusten välille, aktivoi tunnetiloja ja yhdistettynä liikkeeseen, kuten tanssiin tai mukana soittamiseen, mahdollistaa tunnetilojen turvallisen uudelleen elämisen ja käsittelyn.

Musiikilla voi myös omahoitona parantaa omaa henkistä hyvinvointiaan. Se on erittäin helppoa! Valitset vain mieleistäsi musiikkia ja kuuntelet sitä keskittyneesti ja liikut halutessasi rytmin mukana. Tähän saat vinkkejä artikkelista ”Joogavinkit aloittelijoille”.

Valitsemme sopivan musiikin vaistomaisesti, sillä tunnistamme erilaisiin mielialoihin sopivan musiikin ja saatamme jopa tietää, mikä kappale sopii kiireisen työpäivän jälkeiseen toipumiseen ja mikä lohduttaa surussa, koti-ikävässä tai helpottaa jännitystä. Musiikilla on todella tervehdyttävä vaikutus, nauttikaamme siitä monipuolisesti.

Musiikki parantaa myös muistisairaiden elämänlaatua toisaalta voimistamalla tunnekokemuksia ja palauttamalla muistista hetkellisesti joko kokemuksia tai niihin liittyneitä tunteita. Tyypillinen esimerkki tästä on Suvivirsi, jota jo täysin puhekykynsä menettänyt dementiaa sairastava alkaa yllättäen laulaa mukana selvästi liikuttuneena.